Kouluttajan hommat kutsumuksena

Minusta ei tullut somistajaa eikä edes rakennuspiirtäjää. Muutaman mainostoimisto kokeilun jälkeen jouduin toteamaan, ettei käteni ja hengitykseni kestä niitä kaikki ”mömmöjä” joita somistamisessa ja teippaamisessa käytetiin. Onneksi minulle jäi stailaus, josta jo aiemmassa blogissa kerroin.

Monen mutkan kautta, päädyin sitten toimistohommiin ja perusjuttujen jälkeen aukeni tie henkilöstöasioiden hoitamisen pariin. Siihen aikaan henkilöstöasiat olivat johtajien juttuja, mutta he tarvitsivat apulaisia ja tämä sopi minulle paremmin kuin hyvin. Ajauduin siis ottamaan asioista selvää, toteuttamaan erilaisia tapahtumia – koulutuksia ja henkilökuntatilaisuuksia, palvelemaan työntekijöitä sairaus – ja loma-asioissa sekä monessa muussa työsuhdetilanteessa.  Työsuhdeasioista ja henkilökunnan hyvinvoinnista tuli minulle ammatti, jonka monet puolet olen vuosien varrella käynyt läpi.

Kiinnostuksen kohteet ja sopiva luonteenpiirre

Minulle punaiselle ekstrovertille, ihmiset ja dynaaminen toiminta on kuin bensaa liekkeihin. Tulen helposti juttuun erilaisten ihmisten kanssa ja puhetta saadaan aikaiseksi, vaikka ei koskaan ennen oltais edes tavattu. Kouluttajan homma sopii syystäkin minulle, sillä uudet elämykset, kokemukset ja asiat sekä lukuisat haasteet, pitävät minut energisesti liikkeellä. Olen huomannut, että iso osa omaa hyvinvointia, kasvua ja kehitystä on ollut tunnistaa ne omat persoonallisuustekijät. Hyödyntää niiden vaikutuksia ajatteluun, tekemiseen ja valintoihin sekä jättää turhat taistelut taistelematta. Meillä on mahdollisuus aina, valita oma toimintatapamme ja opetella uusia älykkyytemme avulla.  

Kouluttaminen löysi minut

Jätin yhden pienen kirjeen erääseen oppilaitokseen ja huomasin olevanikin yhtäkkiä suunnittelemassa koulutusta, kaikkine opinto-ohjelmineen ja sisältöineen. Sillä hetkellä en tiennyt, että jatkan koulutusten suunnittelu- ja toteutustehtävissä vuosia, ajattelin tätä vain, yhtenä uutena projektina, johon pääsin mukaan oppimaan. Kokemusten ja ammattitaidon karttuessa huomasin hyvin viihtyväni ja sain tehdä kaikkia sitä mistä olin kiinnostunut. Minulle sopii aikatauluttaminen, organisointi, suunnittelu sekä pidän helposti langat käsissä ja mietin minkälainen toteutus olisi, paras milloinkin. Tähän liittyy olennaisesti viestintä ja tiedottaminen, myynti sekä markkinointi, jossa kaikissa on samat tavoitteet, joskin vähän eri puolilta. Edellä mainittujen lisäksi, olen saanut toteuttaa itsenäisesti koulutuksia, luentoja, verkkokokonaisuuksia sekä olla osa ammattilista tutkintokoulutusta, opettajan, arvioijan sekä työpaikkaohjaajan roolissa. Koulutuksen maailma on minulle juuri se oikea, sen tarjoaman monipuolisuuden ja haasteellisuuden vuoksi.  Oma mielenkiinto, uteliaisuus ja jatkuva oppiminen sekä tietysti lukemattomat erilaiset asiakkaat, tekivät kouluttajan työstä mielekästä ja ammatillisesti haasteellista.

Vuosikymmenten aikana kerätyllä ammattitaidolla ja jatkuvalla itsensä kehittämisellä, on merkittävä paikka mun kasvun historiassa. Näistä on todisteena myös yliopistossa vietetyt opintoviikot ja pari mielenkiintoista todistusta. Kouluttamisen ihanuus, oli aihe sitten mikä tahansa on siinä, kun näkee osallistujan onnistuvan ja saavuttavan oppimisen ilon. 

Suomea ristiin rastiin ja verkkoon

Luentokierrokset ympäri Suomea, ovat jättäneet ihania ja tuskaisia muistoja. Muistoja on niin tuhansista ajokilometreistä vaihtelevissa keleissä kuin myöhästyneistä ja peruutetuista lennoista sekä junamatkoista. Hotelli-, kokous- ja koulutustiloista, jossa kaikki toimii loistavasti tai kun mikään ei toimi ja luovuudelle on tilausta.  Silti jokainen koulutus on onnistuttu viemään läpi ja näitä on kertynyt vuosien varrella jo useita tuhansia.

Nykyään kun koulutukset ovat siirtyneet tänne verkkomaailmaan on kouluttajan roolikin muuttunut nopeatempoisemmaksi. Valitettavasti voimassa on kummallinen ajatus, että verkossa livenä tai tallenteena toteutettu kokonaisuus olisi jotenkin helpompi tuottaa. Mielestäni tilanne on lähes päinvastainen, sillä taustatöiden lisäksi kouluttajalla on merkittävä rooli oppimisen ja ymmärtämisen kannalta. Verkkotyön helppous ja asiakasystävällisyys (ei aika – ja paikkasidonnaisuutta) antaa osallistujille valtavat mahdollisuudet, mutta korostaa merkittävästi oppijan taitoja omaksua asiat itsenäisesti. Oppimisen ja oivaltamisen ”kosketus” jää aina kuulijan vastuulle.

Kouluttajan tai ehkä erikseen suunnittelijan olisi hyvä itse ymmärtää kokonaisuudesta edes jotain, että se voidaan tiettyyn aika- ja alustaan sijoittaa. Olen vuosien aikana nähnyt, ehkä jopa liiaksi sellaisia kokonaisuuksien materiaalimääriä, että ne kertovat niiden vain siirtyneen uudelle alustalle, mutta sisältö ja taito niiden editointiin on ollut olematonta.

Tämä alustatalous jossa nyt elämme ja joka jatkuvasti kehittyy, on meille kouluttajille, ohjaajille, tiiminvetäjille ja johtajille – ihan uskomaton mahdollisuus. Voimme paikasta ja lähes ajastakin riippumatta totetuttaa kokonaisuuksia, jotka palvelevat yhä useampia yksittäisiä ihmisiä. Itse olen äärettömän kiitollinen, että saan opetella jatkuvasti uutta ja tavoitteenani on aina tarjota, parasta henkilökohtaista osaamistani oppijan käyttöön oli se sitten kouluttajan-, tiimijohtamisen- tai valmentajan roolissa.

Heidi